Tänään omassa aikuisuudessani, yritän kovasti virittäytyä toisenlaisiin tunnelmiin. Tänään, kiirastorstaina, meninkin lapsen kanssa perhekerhoon. Tänään en siivonnutkaan hikihatussa. Enkä asettunut kärsimysnäytelmään, jossa osani olis ollut puolihullu ja ruma marttyyri imurin varressa. Huipentumana siivottu koti ja mämmiä lusikassa puhtaan pöydän ääressä!
Lounaaksi minulle ja lapselle kelpasi eilisen illallisen tähteet. Jauhelihapihvejä ja vihaneksia.. kera juustoisen makaroonin. Siinä pihvejä mikrossa lämmitellessä ajattelin, ettäeijhän se Jeesus varmasti nokkaannu, jos minä äitinä yritän antaa ja ottaa toisenlaisen juhlapyhän, kuin mihin olen aina jämähtänyt.??? Että saisin tästä tulevasta pääsiäisestä nauttia. Silloin muistin kaappien kätköissä joikaavat edellisvuotiset noita-akat! Ilosta kirmasin kesken aterian "keskusvarastoon". Keikautin akkalauman keittiön ikkunaan ilakoimaan. ...
Tuuli pöllyttää pihamaata ja talon nurkkia sellaisella voimalla, että jos avaan talosta idänpuoleiset ikkunat ja lännen puoleisen oven, niin säästyn siltä imuroinnilta. Tuonne ne metsään pussahtavat pölykoirat, kevät tuulen selässä, se on ihan varma!
Viikolla kylvetyt ohran-oraat ovat jo pitkää heinää. Ja tuvan kynttelikössä töröttää porkkanan-värisiä kynttilöiä. Eilen askarrellut "servetti-munat" kaunistavat asetelmaa... Että kyllä täällä oikeastaan ihan pääsiäiseltä näyttää... Ilman sitä hössäystäkin. Ja jälkiruoaksi alan jo suunnitella täytekakkua... runsaalla kermapilvellä ja täyteläisillä, pikkuruisilla suklaamunilla...
Että, että ... lensikö tänne se pääsiäisen enkeli. Vierittikin suuren kiven minun sydämeltäni ja antoi ilon ??? Kiitos siitä!
Kommentit