Mihin nämä päivät lipuu? Ettei sanomaan ehdi. Tai kirjoittamaan. Eilenki iltasella itekseni harmittelin moista. Paljon tapahtuu, myöskin rievien välissä.

Hm... Olen kirppistellyt ja löytänyt! Ovat parhaillaan tuossa eteis-aulan lattialla menossa kuivumaan. Tyttärelle tarpeellista. Uutta ja ihanaa! Oisko siinä nyt viis mekkoa... parit farkut ja muutama 86 cm paita. Tuntuu, että tuolle on taas jäämässä KAIKKI ihanat vaatteet pieneksi. Jokasen huosun lahje näyttää koomiselta mykkäfilmi-pituudelta. Että ihan vaan siitä syystä olen niitä kirppareita taas kierrellyt.... Rahaakin paloi se perinteinen 12 €! On se hyvä, että isäntä on välillä raksalla tienaamassa soitto-hommien oheen :D

Hm... Ja tyttäremme on musiikillinen super lahjakkuus! Hyräilee pettämättömän sävelkorvan sanomanan Deep Purplen "smoke on the water.."-biisiä. Eilen L-kaupassa, juustohyllyllä, keskipäivän hiljaisuuteen, kirkkaalla lapsen äänellä kajahti dy dy dyyyy, dy dyddy dyy.... Ja siitäkun vaikeni, niin hetken perästä soi Quenin "mamaaaaaaa...uuu-uuu-uuu". Kyllä muuten meidän isi on innoissaan! Minä yritän opettaa lapselle ja siinä sivussa miehelle, että: "maijal oli karitsaaaa..."

Hm... viimeksi kehuin meidän arjen iloista ja niistä jatkuvista juhlista puutarhassa. Nyt kun tuolla on taas päivätolkulla satanut vettä, niin voisin palauttaa mieleen pari aurinkoista päivää:

Miten niin arkinen eväs, kuin kalapuikot, voi maistua taivaalliselta ulkosalla syötynä? Ja jälkkäriksi sitä sitruuna-kakkua, jota tuossa kuvakimaran alussa vielä leivotaan.  Olkaa hyvät!

Hm....dy dy dyyy dyddy dyyy... niin ja "emme me pienet koiran pennut"... sen meidän isi kohta osaa. Se laulaa vaan aina jotain kummaa  "karvaisista tassuista"!!!! Että ehkä se olen minä, joka opettaa lapsella lasten laulut!