Terve! Kuten olette jo hummmanneet!... aina en kerkeä saada kiinni jokaista kirjain rimpsua joka näppäimiltä karkaa julkisuuteen. Ite sitten niitä välillä nauru suussa, välillä tuskastuneena yritän korjailla... Toisinaan en kertakaikkiaan viitsi vaivautua tarkistelemaan... Mutta auta armias, jos mies sattuu olan yli kurkkimaan ja huomauttamaan jostakin sanan puolikkaasta, niin sota on pystyssä!

Ja muutenkin, siinä sadatellessa metsä lannottuu naapuripitäjässäkin., On heti muuten pari metriä oven suusta, kylän sankin kuusikon taimi.... Tää on munjuttu! Niinkuin "rainbow" on sossuäitien juttu. Mun ikioma lukihärö ja lipsuvat kirjaimet.

Niin. Sumeen kaunista kaikki on! Luettu joskus ääneen "suomen kaunis luonto= sumeen kaunis .. Mutta ei läheskään yhtä riemasttuttava oivallus kuin "paskasen huuruinen talvi-ilta"... Joka olikin tylsästi "pakkasen huuruinen talvi-ilta!" Sumeeta molemmat, jokatapauksessa.

Ja sitäpaitsi, tällä sukurasittena olevalla kierolla huumorilla, moni topakan tärkeä ja harmaa uutinenkin on saanut pilvisen päivän loistamaan. Ajetelkaa esim. "vittumakieliset"-uutiset. Kattokaa, kun siellä seuraavan kerran viitotaan, niin siinähän se täti ihan selvällä huuliliikkeellä latelee tuon tuosta, joka toisen sanan perää "voi v....!" Koulutettu ihminen!

höh. Nyt kuppi kahvia ja pieni oma hetki "lumoavassa puutarhass" . Sotka pariskunta on pesiytymis aikeissa alapihan lammelle. Niitä meen seuraamaan hissukseen. Rapisetelen samalla siemen pusseja ja yritän siritellä silmiä kasvihuoneen suuntaan...

JA.. haluatte varmaan kuulla tämän päivän pyykki-asiaa. Pesen mattoja koneessa, aamuisen toiletti-episodin jälkipyykkejä, niin sanotusti. Ja nimenomaan. JÄLKIPYYKKEJÄ. Talossa on toimiva puolitoistavuotias.

Tämmöinen oli asia tänään. Torstaina, jolloin unohdin lapsen aamupiväkerhon, koska jääkaapista oli maito loppu. Ja koska piti mennä kauppaan.