Aamu valkeni niin kauniina peltojen yllä. Maalasi koko kodin romanttiseen valolämpöön. Oli pakko ottaa ompelukone esiin. Kääntää pirtin pöytäkalusto ikkunan eteen. Kaivaa kaappien uumenista läjä kaikenmoisia kierrätys hepeneitä. Siltellä niistä suoria palasia. Saksia pitsejä ja päärmeitä. Ja sommitella niistä pieneen nukenkehtoon hörsyviä petivaatteita!
Näillä hepeneillä kelpaa tyttären leikkiä suloisia nukkeleikkejä.! Tuossa se jo aamun tuuditteli puolivalmiiden lakanoiden väliin vauvojaan. Lauloi unilauluja ja hyssytti kehtokiikkua! Suloisesti, kuin Ingalsin Laura seitkytluvun sunnuntai iltapäivissä naapurin tädin telkkarissa! Ja minun yltiöromanttista äidinsilmää kiersi vesihelmi...
Ajattelin vielä iltapäivän puhteeksi jotain mukavaa ommella... Kerran siellä ulkona nyt on niin innostavan kaunista! Hm..
( Mutta älkää luulko, kyllä me tytön kanssa ehdittiin ennen lounasta haravoimaan suuret kasat lehtiä. Kottikärryillä niitä tuonne metsän reunaan, pois silmistä! Ajattelin olla ovela, ja ulkoiluttaa lasta, että söisi sitten kunnolla Ja nukkuisi hivenen normaalia pidemmät päiväunet, jotta saisin muutaman minuutin ihan itselleni! )
Niihin pitsilakanoihin vielä.... ihania kuvia kerkesin ottaa. MUTTA, meidän toimiva tietokonemaailma ei saa niitä onnistumisia ulos tuolta Olympuksesta. Joten, joten... teidän on vaan uskottava sanaani, että tehty on!
Valkoiset pitsilakanat. Kaksi brodeerattua tyynyä. Pikkuruinen patja sekä päärmätty "torkkupeitto"! Namilta näyttää!
--------------
edit: kuvien siirto onnistui!
Kommentit