lauantai, 12. toukokuu 2012
Tuulen tupa
Niimpä annoin ajatuksen hetken harhailla uimarannalla ja lentopallo-otteluissa ja ruokajonoissa ja hartaushetkissä.... Ja siinä jännittävässä tunnelmassa, mikä kohosi, kun siskon kanssa pakkasimme putkikasseihin leirivaatetta. Minulla oli sininen putkikassi ja siskolla punainen. Kai. muistaakseni. Ja valkoiset koristenauhat. Kirkkaanvärinen, rahiseva vetoketju. Kesä.Satoi tai paistoi.
Myöhemmin kuskasin omia lapsiani samoille leireille. Ajattelin, että antaisin heillekin samanlaisia muistoja. Jälestäpäin olen kuunnellut heidän keskustelujaan, että muistoja saivat, mutta eivät yhtä seesteisiä ja auvoisia kuin omani.
..äitienpäiväkö se näitä ajatuksia kirvoittaa. Oma äitini ompeli meille aina kesän kynnyksellä uuden kauniit kesämekot. Ne päälimmäisenä sinne leirikassiin.
*****
Huomisesta omasta äitienpäivästäni tulee taas erilainen. Äitiyteni ensivuosen hedelmät lepattavat kuka missäkin, pitkin maailmaa. Soittivat ja pyytelivät anteeksi. Annoin anteeksi ja sanoin, että heidän onnensa on minun onneni! Että ovat itsenäisiä ja pystypäisiä.
Huomisen äitienpäivän ilon saan jakaa tuon pikkuruisen tähtityttären kanssa. Yllätyskin askarreltiin enemmän ja vähemmän yhteistyössä...
*****
Ja. Viimeyönä oli puhdistava myrsky. Isäntä oli illan viimeisenä käynyt etuovella tupakilla. Ovi jäänyyt pikkuisen raolleen ja yötuuli oli tempaissut sen auki kokonaan. Tässä nyt istun odottelmassa toiseten heräilylä vilpoisessa tuvassa. Villapaita päällä.
__________________
edit. anteeksi rakkaat lukijani tämän pitkän poissaolon johdosta. Meidän tietokone lopetti tietämisen ja hiljeni. mikä lie. Windows vaikeni ja siinä kaikki. Nyt saimme tämän toisen otuksen tietämään ja IHANAA olla yhteydessä MAAILMAN IHMEISIIN JA IHMISIIN.
see you
Kommentit