Holaa! Posti punkee laatikon pullolleen mainosta. Vappu sitä ja vappu tätä! Kivaa!  Ja tiedättekö... meidän mukulalla on perhekerhossa torstainan ihan oikeat ensimmäiset vappubileet.

NAAMIAISET!

Sille on luettu semmosta iänkaikkisen vanhaa satukirjaa isojen veljien ajalta... ja kun kysyin, että mikäs meidän neiti haluaa naamiaisissa olla, niin vastaus oli yksiselitteinen: INTIAANI PRINSESSA!

Ja koska meidän perheessä ei hirveästi maailman talouskasvua tueta, niin kopeloin taas omaa loputonta askartelu kaappiani!  Sulkia, paperia, helmiä... liimaa, kuumaliimaa... menetettyjä hermoja, intoa, vitutusta, ilakointia... komentelua, varjelua, tsiisustelua... Oikeesti, koittakaa ihmiset askarrella jotain esittelykelpoista kaksi vuotiaan kanssa!


Meillä syntyi tämmöistä jälkeä, eli tällä mennään!









Ettäpä että! Tämmöinen Lyyli meidän pirtistä sitten tenavien vappukarkeloihin kirmaa! Ehkä! Wau!