Isoäidin neliöt, ne kuviot.. mulle paukahti päätäyteen mummon keittiön neliöitä kaappeinen ja pannuineen. Kahvintuoksua ja tiikerikakkua. Pitsiverhot ikkunassa.. Vuosi sitten, eikun kaksi siitä jo on, kun oltiin miehen kannsa tekemässä isoäidille keittiötä. Neliöitä jokunen!

Mutta tää neliöhömma on nyt vaihteeksi käsityöaiheinen. Virkkukoukulla suihkittu raskausaikana, eli kauan aikaa sitten. Sillon sitä oli niin tuottava tuossa kiikkutuolissa, että tähteeksi jääneitä langanpäitä syntyi säkillinen viikossa. Ja elokuviakin tuli tiirattua toisella silmällä pikkutunneille..

Niin, odotusaikana koukuttu vauvan peitto on jääny esittelemättä, vaikka se on niin hieno! Eihän tuo nyytti sen alla paljoa pötkötellyt kun rupesi kasvamaan ja liikkumaan! Niimpä oikeen säpsähdin, kun neiti sitä eilen illalla levitteli tuossa olohuoneessa nukkeleikkeihinsä. Kaikki neljä kumipää vauvaa siinä neliöpeitteen alla rivissa. Hys hys aa aa.. Ja minulle tuli kiire kaivaa kamera, ennekuin pikkupeitto on jo ihan leikeissä nuhraantunut!

Tää oli sillon niin uutta! Nythän näitä neliöitä on taas kaikki sisustus-aiheiset mestat pullollaan!  Minun mielikuvani sai alunperin ideansa Emmerdalen sohvapeitteestä.. Sieltä Lisa Dinglen tuvasta!

Tuohon on alle ommeltu sellainen puuvillainen.. vanhemmasta lakanasta peräisin oleva kangas vuori!  Lankoina sitä AITOA, kuulema pilalle hemmoteltua 7-veljestä! Ja jotain kummallisia sekoitelankoja mitä sattu pussukoissa pyörimään. Koukku tainnu olla liian pieni, kait kolmonen... Oisko? VÄhän vinksin vonksin nuo raidoitukset, mutta minun silmään se oli suloinen juuri noin, hiukan epäsymmetrinen ja väri-sommitelmakin on sekoitus jostakin lontoon ja rufriikan väliltä!