Eilen siis-. Iltapesujen jälkeen supisin tytölle siinä hiuksia harjatessa ja kuivaillessa... että malttaisiko se pikkusisko nukkua ensiyön omassa huoneessa? Tarmokas sarjanyökkäys ja reipasta joo joota.

Sinne se sitten viuhahti vilauksessa. Ovesta sisään ja puhtaisiin mansikankukka.lakanoihin. Komenteli itselleen HelloKitty-flanelli pyjaman päällensä. (napeissa sain auttaa..) Valitsi unisadun... Lukijan mielestä uuvuttavimman kirjan mitä lastehuoneesta löytyy. Tarinassa pieni tyttö haluaa ensin leipoa äitinsä kanssa. Sitten se riitaantuu ja lopuksi tyttö päätyy ukkinsa luokse yökylään. Kirjan sivuilla seikkailee kissa kiekura, jollainen myös meidän sohvalta, lattialta, vessanpöntön takaa, ruokapöydän alta, askartelukaapista..löytyy. Lelukissa. Harmaaraidallinen. Lötkö. Kauempaa katsottuna aidon oloinen pentukissa.

No, siinä luettiin se satu. Viereen ei saanut mennä pötköttämään. Jouduin istumaan kovlla kakaroiden jakkaralla koko sadun alusta loppuun... Ja unilauluja vissiin viis - kuus. sinisestä unesta , aa aa allinlasta, pieni tytöntylleröinen, mä olen niin pienoinen, tuiki tuiki, pupun talvilaulu ja ehkä pari muuta lisäksi. Silmät sillä jo lupaavasti lopsui. Minä ajattelin,että noinkohan tässä pääsi ekaa kertaa kahteen vuoteen omaan huoneeseen aikuisesti nukkumaan.

Mielessä jo ajattelin, miten vuodatan kyyneleitä huoneen hämärässä. Lapsen kasvamisesta ja itsenääistymisestä johtuvia kyyneleitä. Äidin kyyneleitä. Kerkesin virittäytyä tunnelmaan ....

Kunnes se pikkuinen kiharapää vetää peittoa syrjään ja kuiska värisevällä äänellä, että MAITOA... äitiii maitoa..tai vettä.!  Minä siihen, että ei isot tytöt saa sänkyyn juomisia yöllä. Hetki hiljaista. Ja tasaista tuhinaa. Sitten peitto lahahtaa lattialle ja lapsi ponnahtaa istumaan TÄÄLLÄ ON PIMEÄÄÄ!!!!

Se siitä. Marssimme isin ja äidin turvalliseen huoneeseen. Molemmat tyytväisenä. Tyttö nukahti viidessä minuutissa pikkuruiseen sänkyyn. Kaikki säästyivät kyyneleiltä. Ja minä ajattein, että jos nyt sitten niitä päiväunia ensi harjoitellaan omassa huoneessa. Ja tänään hän siellä niitä taas itse nukkuu.

Näin meillä!