Tämä teksti sisältää asiaa naiseudesta. Sen eräästä osasta, joka onnistuneena sisältää suuren määrän iloa ja hehkumista.. Ja epäonnen kohdatessa maailmaa synkistävät raskaat turhautumisen pilvet...

Pukeutuminen. Se on se THE JUTTU! 

Kaksivuotiaan, tai jo kaksi ja puolivuotiaan tyttösen pukeutuminen tuottaa huomattavan paljon miettimistä heti aamuisin. Sehän alkaa jo siitä, kun huikkasen hänelle, että VALITSE KULTA ITSELLESI MUKAVAT PÖKSYT JA SUKAT.... 

Siinä se seisoo avonaisen lipastonlaatikon edessä tukka aamusolmuilla ja vertailee kisumirrien, leppäkerttujen ja päivänkakkaroiden välillä. Kyse on pikkupöksyistä.

Sitten valitaan alemmasta laatikosta raitoja, pilkkuja ..värejä. kyse on sukista.

Sitten minä ÄITI olen keksinyt aamuja helpottamaan nerokkaan käytännön ratkaisun. Laitan neidille lattialle pari mielestäni sopivaaa asuvaihtoehtoa, jotka hän ITSE PUKEE! Tai.. SOVITTAA.

Sitten kehoitan ja pyydän... Eräänä aamuna kahdesta asusta jäi jäljelle tämä:




ja jalaksiin tuli nämä:





Että semmosta meillä nykyään. Ja nyt kun nämä kesäkelit ovat olleet käsillä, niin saatte uskoa, että neiti on mielellään vaihtanut mekkoa toinen toisensa jälkeen.. Äitin tyttö!

Mitähän sitä huomenna? Mennään sentään ihmisten ilmoille. Kerhon kevätretkelle....