Tupa täynnä häliseviä ääniä. Tuolinjalkojen kolinaa ja lasten naurua ja juoksua. Nurkassa suuri kuusi, jonkin tilallisen metsästä. Ämpärissä seisoo ja latva kattoon saakka. Oksilla vakiomäärä kynttilöitä ja paperista askarreltuja koristeia. Ulkona pimeää ja räntäsadetta.

Näyttämön takana käy hulina ja huiske. Pikkuisia puetaan esiintymisasuihin. Lumiukkoja. Sitämukaan, kun puku valahtaa kunkin esiintyjän päälle, kasvot vakavoituvat ja pieninkin taitaa aistia jännityksen. Kohta esiinytään.

Äidin ompelema lumiukkopuku on odottanut pari päivää kotona...tätäkös varten se olikin?

Pikkisen pitää käydä esiripun raosta kurkistamassa hämärrettyyn juhlasaliin. Nyt alkaa jo äitiäkin jännittää... Koululaiset soittavat nokkahuiluilla jotakin tutunoloista joululaulua ja sitten on meidän vuoro.

"Lumiukot lumiukot ketjussa kulkee, nysäpiipun nysäpiipun suuhunsa sulkee, olalle he taputtavat ystävää ja veikkaa, hangella heittelevät kupperis keikkaa! "  Niin kajahtaa ensimmäinen topakasti esitetty joulutanssi....  Aploodit ovat valtavat!

Sukkelasti takaisn taiteilijalämpiöön ja vaihtamaan ylle asua seuraavaan esitykseen... Alun jännitys tuntuu kadonneen. Ja lapsijoukko suorastaa kihisee päästäkseen heti heti heti takaisin lavalle!

 Tässä välissä taitaa soida viulu ja piano... olisikohna se "Joulumaa," joka salissa kaikuu?

Kuulutus: "Seuravana vuorssa päiväkerhon tonttu-orkesteri", eli ME!

... ja minähän se siinä toimin tonttulan orkesterin johtajana... "Soita rumpua rummuttele, kyllä me tontut tanssitaan.."

 

Venla, ruutumekossaan tuossa etualalla.. näyttää sille että tytöstä tulee vielä kunnon esiintyjä.

****

JA mitä kummaa.... Sali hiljenee ja valot himmenvät. Taitaa alkaa aikuisiakin jännittää! Tuliko sitä oltua niin kilttinä kuitenkaan? "Joulupukki, joulupukki..."

 

(näin aikuisten kesken..meidän isihän se siinä. äidin ompelemassa pukipuvussa..)

Ja  pukki laulatti ja tanssitti juhlakanssa minkä kerkesi. Tuli kuulema kamalan nälkäiseksi ja meinasi unohtaa, mitä varten oli tullut!!!!  Piti ihan muistuttaa hatarapäistä satavuottavanhaa joulupukkia. "Lahjat! Voi hyvänen aika!"

Ja näin tyytväisen näköisiä minunkin lapsistani tuli... isoveli-Matias, isosisko-Mimosa,ja pikkusisko-Venla. Pikkusisko vielä hiukan epäröiden pukin perään katselee..onko tuossa ukossa jotain tuttua, kenites?

" Kiitos, kiitos kiltiti lapset, kirkas silmät, silkohapset.."

Semmoiset olivat kyläyhdistyksen puurojuhlat. Niinkuin pääpiirteittäin!